Missio 2014

En tehnyt yhtäkään lupausta uuden vuoden kunniaksi. En ole luvannut syödä vähemmän karkkia ja laihtua viisi kiloa. En ole luvannut alkaa taas käymään salilla ja polkea töihin vesisateessa. En liittynyt Raamattu läpi vuodessa-sähköpostiketjuun (kokeilin viime vuonna, epäonnistuin).  En ole luvannut olla enemmän enkä vähemmän mitään.

Jääkaapin ovessani on kiinni postikortti, jossa lukee:

"Silloin tällöin on hyvä pitää pieni paussi onnellisuuteen pyrkimisessä - ja vain olla onnellinen."

Jos jotain tahtoisin luvata, se olisi "opetella olemaan hetkessä - tyytyväinen". Opetella katsomaan lähelleni sen sijaan, että tuijotan epämääräiseen tulevaisuuteen  nähdäkseni siellä aina jotain, mitä minulla ei ole, mutta jonka saatuani olisin varmasti onnellinen (vain tajutakseni, että sen jälkeen on taas jotain mitä "puuttuu"). Itse kutsun tätä ahneudeksi. Luulen, että kyse on pohjimmiltaan myös epäluottamuksesta Jumalaa kohtaan. Haluaisin itse olla perillä elämästäni ja sen kulusta. Haluaisin tietää, ehkä suorastaan määrätä mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Tosiasiassa en voi tehdä sitä. Hassuinta on, että Jumala on luvannut pitää minusta huolen. Hänen ajatuksensa minua ja sinua kohtaan, kuten täällä olen monesti aikaisemminkin Raamatusta siteerannut, ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia.

Kun välillä ymmärrän pysähtyä ja katsoa ympärilleni, näen monta asiaa, miten Jumala on JO toiminut elämässäni - mitä Jumala on antanut minulle! Ymmärrän olevani siunattu. Huonoinakin päivinä tämä ajatusleikki onnistuu, välillä on mainion ihanaa huomata olevansa surullinen tai pahalla päällä - Ah, minulla on tunteet! Sekin on suuri ilonaihe. Olen onnellinen.

Raamatussa on jae, joka vastaa jääkaappipostikorttini sanomaa: "..Ja kun sinä olet kanssani, en kaipaa mitään maan päältä."(Raamattu kansalle. Psalmi 73: 25). Olisi hienoa, jos osaisin liittyä tuohon ajatukseen koko sydämestäni. Jos oppisin olemaan kaipaamatta maallisia asioita, etsisin ensin Jumalan kasvoja. Sitä kautta meille annetaan kaikki muu (huomasitteko mitä taas tein?). Tällä hetkellä ajatus kuulostaa lähinnä Mahdottomalta tehtävältä, vaan onneksi Jumalalle mikään ei ole mahdotonta!:)

Tänä vuonna haluaisin pysähtyä ja hengittää säännöllisesti sisään sitä ystävyyden, rikkauden, ilon ja rakkauden - elämän paljoutta, jota minulle on annettu. En lupaa, mutta yritän.

"Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." Joh 8:12

 

Hiljaisen talven lapsi

Elämän nälkä

ja muuten vaan fiilistelyä :)
tai kyllähän tämäkin sopii hyvin teemaan..

"I must wait for the sunrise
I must think of a new life
And I mustn't give in
When the dawn comes
Tonight will be a memory too
And a new day will begin.."

Cats- Memory

Jeesus on paras, Jeesus on ihaninta!Sitä sydämeni huutaa ja ajatukset ovat tämän aiheen ympärillä paljon viime aikoina pyörineet. Mutta sitä on muille vaikea tuoda esille. Toivon muutosta!

"I could just sit
I could just sit and wait for all Your goodness
Hope to feel Your presence
And I could just stay
I could just stay right where I am and hope to feel You
Hope to feel something again

And I could hold on
I could hold on to who I am and never let You
Change me from the inside
And I could be safe
I could be safe here in Your arms and never leave home
Never let these walls down

But You have called me higher
You have called me deeper"

Taito katsoa eteenpäin: tarpeellinen elämässä ja pyöräillessä.

 Mitä mahtaa olla edessä mutkan takana?

"Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon."

Silti matka voi välillä tuntua pakkopullalta. 

"Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä anna teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt." Matt. 11:28-30

Keskity katsomaan eteenpäin.

"Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meidän syntimme."
Ps. 103:12

Elämä on täynnä yllättäviä tilanteita.

Ota matkasta kaikki irti!!

"Minä olen tullut antamaan teille elämän, yltäkylläisen elämän." Joh 10: 10 

"Hän virvoittaa väsyneen
ja antaa heikolle voimaa.
Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät,
nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat,
mutta kaikki, jotka Herraa odottavat,
saavat uuden voiman,
he kohoavat siivilleen kuin kotkat.
He juoksevat eivätkä uuvu,
he vaeltavat eivätkä väsy.”

 (Jes. 40: 27-31)

Kaverin kanssa pyöräily on kivempaa.

 "Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva" (1 Moos. 2:18)

Turvallista matkaa!

"Uusi alku, uusi tie, ois' eessäni.."

Tämä Ida Boissin uusi laulu vie minut suoraan vuoteen 2010, kun itse sain kääntyä elämäni kanssa Jumalan puoleen. Toisessa laulussa lauletaan "uusien alkujen Jumalasta". Tuskailen tämän, vielä tyhjän ruudun ääressä, miten voisin ilmaista sen mitä nämä kolme mennyttä vuotta ovat minulle merkinneet. He, jotka eivät tunteneet minua kolme vuotta sitten, eivät välttämättä tiedä muutoksesta mitään. Osa heistä, jotka tuntevat minut vuosien takaa, eivät välttämättä luota siihen vieläkään. Jotkut ovat nähneet kaiken mitä minussa on tapahtunut, todistuksena elävästä Jumalasta. Itse saan paraatipaikalta nähdä kaiken elämässäni tapahtuneen ja tottamaar pitää sitä todistuksena elävästä Jumalasta! :) Vuonna 2010 sain uuden alun, uuden tien mitä pitkin jatkaa. Tai ehkä paremminkin löysin takaisin sille tielle, jota pitkin minun oli kai kaiken aikaa tarkoitus kulkeakin. Monesti huomaan unohtavani minkälaisestä kaaoksesta Jumala minut haki. Useasti en halua ajatella koko asiaa.
Huomenna on syntymäpäiväni. Olen ajatellut asiaa lähinnä päivänä muiden joukossa. Youtuben ihmeellisestä maailmasta eteeni sattui aikaisemmin minulle tuntematon kappale Casting Crownilta "Just another birthday". Laulu loppuu sanoihin, joihin voin nyt yhtyä:

 "Now I know, I know
It's not just another birthday
'Cause I'm here, she's here
And look how far we've come
Since you've called me, saw me
Held me and freed me
Thank you, Lord, for another birthday
And we'll be fine
We'll be fine.."

From Korn to Jesus

Kuuntelin joskus aika paljon Kornia, joten oli mukava törmätä tähän videoon Youtubessa:)

Järkkymätön toivo

Mikä näitä kuvissa esiintyviä ihmisiä yhdistää? Mikä meitä jokaista ihmistä, niin sinua, minua kuin Nepalilaista korukauppiasta tai koditonta New Yorkilaista, yhdistää?

Toivo. Joistakin sen näkee selvemmin - joistakin..ei.  Voi tulla mieleen ajatus, että helppo meidän on puhua, tai että tuolla tyypillä ainakaan ei ole enää mitään toivoa. Joitakin katsoessa ajattelee taas, että tuolla ei ole mitään hätää.

Toivo on siitä merkillinen asia, että se ei esiinny automaattisesti siellä missä sitä luulisi olevan. Siitä kertovat iltapäivälehtien otsikot ja päältäkatsottuna hyvinvoivien ihmisten epätoivoiset ratkaisut. Jokaisella ihmisillä, jokaiseen tilanteeseen on kuitenkin olemassa toivoa. En tarkoita sitä lauantai-illan lottolähetyksen herättämää toivoa, joka nopeasti raukeaa. Tarkoitan sitä elämän ja ihmisen muuttavaa toivoa, josta raamatussa kerrotaan. "Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." Tämä toivo ei ole kaukana meistä kenestäkään. Sitä varten ei tarvitse lähteä R-kioskille ostamaan kuponkia, sitä varten ei tarvitse omistaa kännykkää, autoa tai mitään muutakaan. Raamatun antamaa toivoa ei pyyhkäise pois myrskytuuli, sitä ei horjuta taloudelliset tilanteet, se ei järky, vaikka maa järkkyisi. Siihen ei liity uhkapelit, eikä jossittelut. Se on jokaisen sydämessään sitä haluavan saavutettavissa.

Jokainen meistä on tehnyt jotain, mikä on rikkonut lähimmäistämme tai meitä itseämme. Raamattukin sen sanoo, jokainen on syntiä tehnyt. Inhimillisesti saatamme ajatella (joskus jopa itsestämme), että tuo ihminen ei ansaitse mitään hyvää, mutta Jumala ei näe asiaa niin: "Missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi."  Jumalalle kukaan ihminen tai mikään tilanne ei ole toivoton.

Toivoon liittyykin erottamattomasti rakkaus. Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Jottei yksikään joka uskoo, hukkuisi.

"Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja uskokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytävät levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt." Matt 11:28-30

 "Niin säilyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus." 1.kor 13:13

"The Devil tells me I’m ugly, because he is jealous that he wasn’t made in the image of God.

The Devil says I’m rejected, but only because God cast him out of heaven.

The Devil tells me that I’m unworthy, but only because he knows God values me over him.

The Devil says that I’m unlovable, but only because he knows that God loves me more than anything in the whole world.

The Devil tells me that I’ve messed up too much to be saved, but only because his mistakes cost him eternity.

The Devil says that I’m imperfect, because he wants me to forget that Christ died to make me pure."

Ruodintaa

Koska kirjat ja erilainen av-aineisto on jokatapauksessa lähellä sydäntä, päätin omistaa kokonaan toisen blogin tälle asialle :) Käy siis kurkkaamassa tämä!


http://sivustasanoen.blogspot.fi/

Hupsankeikkaa

Viimeksi tässä blogissa on näkynyt liikettä sen pitäjän osalta melkein vuosi sitten, huh! Hieman piti ylläpidoltakin kysyä vinkkiä, millä salasanoilla tänne olisi tarkoitus kirjautua :) Samalla kun arki on pitänyt ilmeisesti jokseenkin kiireisenä (niinnniin), olen varsinkin viimeaikoina huomannut jonkin puuttuvan.. Tänne blogiin kirjoittelemieni tekstien hauskuus oli mm. siinä että sain pohtia tarkemmin jotain mielessä olevaa aihetta ja usein myös samalla viettää aikaa Jumalan kanssa, lukea raamattua jne.. Kaipaan sitä, joten omaksi ilokseni ajattelin tehdä parannusta asiassa!:) Tuo alun kuva on ehkä turhan dramaattinen, ehkä tämä alla oleva kuva kuvaa meininkiä paremmin...:D Palataan ja siu sinulle :)

Suosittelen

Viimeksi kirjoittelin englanniksi, nyt luvassa muuten vaan kaikkea pilipalia. :D Yllä oleva kuva liittyy lukemaani blogitekstiin, jossa vinkattiin, että tunteaksesi itsesi kuningattareksi sinun täytyy vain ripustaa korviisi mitkä tahansa, mieluiten mahdollisimman isot, korvikset. En aivan ostanut väitettä, koska - hyvinvointi lähtee sisältäpäin ja.. Ja ei se nyt vaan ole niin helppoa.

Eilen puolivahingossa huomasin vinkin olevan täyttä totta :D Ohitin alkuviikosta kotimatkallani näyteikkunan, jossa näin aivan ihanan parin PÖLLÖkorviksia. Kuka voisi vastustaa vauvapöllön näköisiä korviksia? No, minä vastustin. Mutta, koska seuraavana yönä näin painajaista, jossa joku osti VIIMEISEN parin noita suloisia korviksia aivan nenäni edestä, tulkitsin sen merkiksi siitä, että minun on aivan pakko hankkia ne. (plus perustelin asiaa sillä, että tänään on syntymäpäiväni, joten tietenkin saan ostaa itselleni lahjan, eikö :D)

Pöllöt riippuivat korvissani niin kaupungilla kuin kotona, kun jo olin vaihtanut verkkarit jalkaan - ja vaikka ne eivät olekaan minkään prinsessan helmikorvakorut, ne ovat söpöt ja omaperäiset ja ainutlaatuiset ja ja. Ja kas kummaa tunsin itsekin oloni kovin erinomaisen ainutlaatuiseksi istuskellessani tukka sekaisin, korvikset korvassa ja verkkarit jalassa tietokoneen ruudun ääressä. Suosittelen siis. :)

Tässä muuta viikonlopun aikana touhuttua:

Kävin (ihanassa) taidenäyttelyssä.


Kirjastossa ja kaupassa (keksit ja vadelmahillon perustelin myös synttäreillä :D):





Ostin vitosella akvarellivärit Suomalaisesta kirjakaupasta. Olen hyvin tietoinen, etten osaa piirtää tai maalata, mutta se ei estä minua nauttimasta siitä samalla tavalla kuin itsensä puolelta toiselle hytkyttelemistä (aka tanssimisesta) verhojen takana ja laulaa lollottamisesta, kun kukaan ei kuule. :D Ollakseen onnellinen, ei tarvitse kuin hiukkasen armoa itseään kohtaan ja aika paljon huumorintajua.
Suosittelen.

Sitten testasin kivaa kynsienlaittovinkkiä. Nuo kirjoitukset ovat siis sanomalehdestä siirretty kynsiin :D Lopputulos aika sotkuinen, niinkuin kynsieni laitto yleensäkkin.:D



Perjantaina sain luettua loppuun tämän kirjan:



Olen lukenut kyseisen Waltarin kirjan aikaisemminkin ehkä kolme tai neljä kertaa, mutta joka kerta unohdan KUKA murhasikaan rouva Skrofin? Aina siis yhtä jännittävä lukukokemus. Suosittelen :)

Vinkkejä kuinka tuntea olonsa kuningattareksi, pöllökorviksia ja muuta mukavaa löydät näistä linkeistä:

www.hellogiggles.com
www.minka.fi

Voi hyvin!:)

Anatomy of having fun

This time I'm writing in english - just because I felt like it. I have had a quite fun last few days and that got me thinking what's that about, having fun? I was at work, minding my own business and suddenly stopped to listen; people were joking with each other, laughing and smiling. Right there in the middle of my workday, my rutines. That really got to me and made me feel all warm and fussy.

I believe in having fun. I'm grateful to understand that it's not self-evident. Having fun can mean serious business to some, it may be something scary or something that's bubbling right there under the skin but you won't let it come out for whatever the reason - and I'm sure there's a million different ones. When I thought about what having fun includes it's more than meets the eye. It's not just simply throwing frisbee or kicking football with your friend. And yet it still is.

Having fun to me means doing things you enjoy. It means leaving the coach, opening the door and giving the day a chance. It means challenging yourself, trying new things and making the most out of your life -or even just out of your day. It means a way of life where it's allowed to laugh at yourself, to learn new dancesteps (even if just behind the curtains:)) , to sing in public eventhough you know you really shouldn't. Having fun means relaxing, reading a good book or having the guts to do absolutely nothing. It means loving life, loving other people, loving yourself and letting other people love you back. It means accepting good things into your space. I think having fun is much about freedom. Freedom to be yourself. It's about hearing and accepting that you are important, you are loved and that you've got not only the right but almost the obligation to be whatever you were meant to be because you are a unique and a beautiful humanbeing.

Having fun means giving the life a chance eventhough it just throw you with lemons . It means crawling out from under the rock to feel the sun greeting your skin. It means all the little things; the colours of the trees, a friend's smile among a group of strangers, buying acrylic colours and painting some flowers.

It's about bravery and stepping out of your comfort zone. By that I don't (necessarily)mean jumping out of a plane or travelling to Africa. For example I love writing and I love english but I'm afraid to do mistakes. So this is me stepping out of my comfort zone writing in english. I must say I feel a bit nervous but I'm having lots of fun. This is my way of enjoying my life today. What's yours?

These are just some words about having fun. Fun is an action. So, as the Nike-people would say:

Just do it. Have fun!

Unelmointia

Keskiviikko-illan ratoksi haaveilua :)

"The tragedy of life doesn't lie in not reaching your goal. The tragedy lies in having no goal to reach. It isn't a calamity to die with dreams unfilled, but it is a calamity not to dream. It is not disgrace to reach the stars, but it is a disgrace to have no stars to reach for." Benjamin E. Mays


Pikkuystävä :)


Oon tietty rakastunu :)


Ja pakastimessa on aina mansikoita :)


Joskus käyn kalassa


..ja aina on joku hyvä kirja kesken. :)



Työasunnon parveke Ranskassa


Töitä


Sopivasti vapaa-aikaa


Kantakuppila


Tällänen kirjailijan tuloilla hankittu järvenrantatönö ois kiva ykköskämpäks


ja sinne pieni kotikirjasto. :)


Lopuksi lähitulevaisuuden suunnitelmia. :)

Pitkä matka paratiisiin

Matt 27: 44: "Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: Eeli, Eeli, lama sabaktani? Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?"

Luin eilen kirjan ruandalaisen nuoren naisen pakomatkasta pois Ruandan kansanmurhien keskeltä. Nainen joutuu kokemaan matkallaan sellaista kauhua, että sitä on vaikea hyväksyä todeksi. Lopulta nainen kohtaa perheenjäseniään murhanneen interahamwen miehen vankilassa ja löytää anteeksiannon tätä kohtaan: "Katsoin häntä ja ymmärsin, ettei yksikään inhimillinen olento voinut tehdä asioita, joita hän oli tehnyt. Jokin oli ottanut hänet valtaansa, jokin jota kristinusko kuvailisi paholaiseksi. Demonit saavat meidät valtaansa kovin helposti. Ne ryöstävät meiltä arvostelukyvyn ja tekevät meistä heikkoja ja ymmärtämättömiä kuin pikkulapsista." (Leah Chishugi: Pitkä matka paratiisiin.) Leah perheineen ja ystävineen on kasvanut uskossa Jumalaan pienestä tytöstä asti, mutta Ruandan kansanmurha saa Leahin menettämään uskonsa: "Jumala on lähtenyt Ruandasta." Leah kääntyy vähäsanaisesti buddhalaisuuteen ja löytää sieltä sisäisen rauhan.

Kun mietin elämääni ja katson ympärilleni, minun on helppo sanoa: elämä on lahja. En joudu elämään väkivallan pelossa, en ole kokenut luonnonmullistuksia tai muunlaisiakaan onnettomuuksia. Joka päivä voin kuulla tarinoita ihmisistä, joilla asiat ovat toisin, jotka kokevat sellaista tuskaa, että tuskin kykenevät elää sen kanssa. Jotkut kaiken keskelläkin säilyttävät uskonsa Jumalaan, jotkut menettävät sen. En tiedä mitä voisin sanoa Leahin kaltaiselle ihmisille, ihmiselle joka on joutunut kokemaan sellaista, mitä kenenkään ei inhimillisesti ajatellen pitäisi.

Samaan aikaan kun maailmassa tehdään niin paljon pahaa, Jumala kuitenkin kaiken aikaa myös puhuu ihmisille, parantaa sairaita, vapauttaa riippuvuuksista ja antaa toivon tilanteisiin joissa toivoa ei ole. Raamatussa sanotaan, että Jumala johtaa kaiken niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat. Vaikka meidän on sitä vaikea ymmärtää, Jumala on kaikkia maailman vääryyksiä ja kauheuksia suurempi ja hän voi antaa lohdutuksen ja syvän rauhan jokaiselle, joka sitä häneltä pyytää."Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Joh: 14:27

Juuri ennen kuolemaansa Jeesus koki niin suurta tuskaa ja yksinäisyyttä, että jopa hän, Jumalan poika, huusi: Jumalani, miksi hylkäsit minut? Kuitenkin, kahden pitkän yön jälkeen kolmantena päivänä, Jeesus, Isänsä Jumalan suunnitelman mukaisesti, nousi haudastaan ja voitti kuoleman. Kaikki vaikutti aluksi niin hirveältä, mutta Jumala hiljaisuudessa toimi kuitenkin suunnitelmansa mukaan kaiken aikaa. Pimeys on lopullisesti voitettu.

Jeremian kirjassa Jumala sanoo jotain mihin voimme tänä päivänäkin luottaa: "Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. "

Maailman kautta, kuljemme laulain

Ps. Minä rakastan sinua

Tuskin moni on välttynyt tällä viikolla kuulemasta tai lukemasta jotakin Nuotan Älä alistu-kampanjasta. Iltapäivälehdissämme kampanja on nostettu otsikoihin, joissa jutun ydin on mestarillisesti sivuutettu tai niin vääristelty, että pahaa tekee.

Älä alistu-kampanjan on ymmärretty ja julistettu olevan homoja vastustava, vaikka sen tarkoitus on ollut tuoda esiin yhden tytön henkilökohtainen kokemus omassa elämässään. Tyttö, Anni kokee eheytyneensä seksuaalisen identiteetin muututtua.
Tuskin tuollainen tarina on niin ainutlaatuinen kuin sen luulisi kampanjaan kohdistuneen "pouskarointia" kritiikin perusteella olevan. Monilla seksuaalinen identiteetti saattaa muuttua vaikka Jumala ei olisikaan asiassa mukana. "Se oli sellainen vaihe" fraasi on tuttu teeveestä ja homopiireissäkin varmasti tuttu lausahdus. Sex and the city sarjaa seuranneet muistavat Samanthan kääntymisen lesboksi..ja takaisin. Eikä Annin kokemus siitä, että Jumala auttoi häntä muuttumaan, ole sekään ainutlaatuinen. Kadonneetkin tunteet ovat olleet kuitenkin olemassa. Kenellä ei ole oikeutta kokea kuten kokee?

Media on spekuloinut kampanjan aikaan saamia mielenterveydellisiä vaikutuksia, itsetuhoisia ajatuksia. Tuo mahdollinen luku olisi takuulla olennaisesti pienempi, ilman iltapäivälehtien vääristeltyä uutisointia ja mässäilyä. Nämä lehdet syyllistyvät tasan samaan kuin mistä kampanjaa syyttävät.

Itse olen kokenut saman kuin Älä alistu-kampanjan Anni. Teini-iässä ajatus lesboudesta ahdisti minut itsetuhoiseen käytökseen ja ennen pitkää masennukseen. Ympäristön uskovilta ihmisiltä kumpuavat viestit siitä miten "homosta näkee jo naamasta miten kiero ihminen hän on" eivät millään tavoin edistäneet mielenterveyttäni. Sain käsityksen, että Jumala ei hyväksy minua ja siksi ajattelinkin, että "no, en minäkään sitten halua olla kanssasi tekemisissä". Periaatteessa siis uskoin Jumalaan, mutta käänsin selkäni hänelle.

Kun reilu vuosi sitten kohtasin Jumalan, kohtasin sellaisen Jumalan, joka ei eritellyt mitään ominaisuuksiani, ei laskenut virheitäni, eikä tuon taivaallista välittänyt siitä olinko homo vai hetero. Luulen, että nämä asiat merkitsivät hänelle niin vähän, että tuskin edes huomasi niitä. Jumala jonka kohtasin, paloi halusta saada rakastaa minua, kokonaisuudessani, mitään minulta vaatimatta. Kun Jumala näytti minulle hyväksyvänsä (ja kaiken aikaa hyväksyneensä) minut juuri sellaisena kuin olin, kävikin niin että rakastuin itsekin Herraan. Tämä rakkaus alkoi saada minussa aikaan monenlaisia muutoksia. Usko synnyttää rakkautta ja rakkaus kuuliaisuutta. Verrattain lyhyen prosessin jälkeen omakin seksuaalinen identiteetteni muuttui ja yksinkertaisesti en vain tunne samoin kuten ennen, en siis voi väittää etten nykyään tuntisi oloani varsin heteroksi. Vaikka seksuaalisen identiteetin yhteydessä käytettynä vierastetaankin sanaa eheytyä, se on erittäin hyvä sana kuvaamaan sitä prosessia joka minussa tapahtui asian tiimoilta. Tunnen eheytyneeni, toipuneeni, parantuneeni jostakin. Kuten kampanjan Annikin antoi ymmärtää tuntevansa, tunnen olevani enemmän sen kaltainen kun minun on tarkoituskin olla - ja sen myötä onnellisempi.

Toivoisin, että voisin palata ajassa ja sanoa yläasteikäiselle Jennalle jotakin, mikä olisi rohkaissut häntä Jumalalle selän kääntämisen sijaan kääntymään Hänen puoleensa. Jotain siitä ehdottomasta rakkaudesta, jolla Jumala meitä jokaista rakastaa. Jos olisin kuullut ja kokenut sen mitä koen tänään, olisin ehkä välttynyt aika kivikkoiselta tieltä elämässäni. Voisiko media tarttua samanlaisella intohimolla seuraavaksi kampanjaan jossa julistetaan: Jumala rakastaa sinua - Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, varas, keppikerjäläinen! Homo tai hetero.