Uskalsin kutsua Häntä isäksi

Uskalsin kutsua häntä isäksi on Bilquis Sheikhistä kertovan kirjan titteli, mutta se sopii hyvin tämän kertaisten ajatusteni otsikoksi. Pari viikkoa ennen kirjan lukemista päästin rukoillessani suustani sanan "isi". Kauhistuin! Ajattelin että isi on aivan liian intiimi sana käytettäväksi Kaikkivaltiaasta Jumalasta. Herra, Jumala, Kaikkivaltias - Isäkin, ovat vielä sopivan etäisiä ja asiallisia nimiä Jumalalle. Kuitenkin kun päästin tuon sanan suustani, se maistui hyvältä ja tunsin todella olevani lähempänä Jumalaa.

Unohdin asian pariksi viikoksi, mutta tällä viikolla luin tuon Uskalsin kutsua häntä isäksi kirjan. Samalla uskalsin alkaa kokeilemaan tuota isi sanaa. Kutsuessani Jumalaa Isiksi, tunsin humpsahtavani syvemmälle Jumalani tuntemisessa, ja mietin että todellako tämä voi olla VIELÄ mahtavampaa mitä tähän asti! Vastaus on kyllä! Kutsuessani Isääni isiksi näin ensimmäistä kertaa ikäänkuin Jumalan kasvot edessäni. Tunsin istuvani Hänen polvellaan ja puhuvani Hänelle suoraan, ilman välikäsiä. Ensimmäistä kertaa tunsin todella puhuvani suoraan Isälle, sen sijaan että tuntisin huutavani tuuleen ja toivovani, että joku veisi viestin hänelle perille. Vaikea selittää kaikkea tuohon liittyvää..

Samalla tajusin, että olen vasta raapaissut pintaa. Isä kaipaa olla lähempänä minua! Jumalan lähellä olo on jotain mistä minulla ei ole vasta kuin pienenpieni aavistus.. ja silti jo nyt voin sanoa, että en ole ikinä tuntenut oloani yhtä hyväksi! Phuhhuh. Jumalalla on näytettävänään ja kerrottavanaan niin paljon asioita - vaikka minulla ei ole hajuakaan mitä se voisi olla. Tiedän kuitenkin varmaksi sen, että se on jotain mahtavaa! En malta odottaa että saan tutustua Häneen paremmin! ja kuitenkin..........

Tiedän myös sen että Jumalan ja minun suhde on molemminpuolinen. Se mitä ja missä tahdissa Jumala opettaa minulle itsestään ja elämästä riippuu paljolti siitä, mitä minä olen valmis kuulemaan, näkemään, ymmärtämään ja ottamaan vastaan. Varmasti hän "sallii" minulle sakkokierrokset monen asian kanssa, jos en itse ole valmis hyväksymään/näkemään/ottamaan vastaan sitä, mitä hän haluaisi minulle kertoa. Tiedän, että Jumala on valmis ottamaan minut lähelleen milloin tahansa - minä en osaa aina kuitenkaan avata sydäntäni ja mieltäni hänelle.

Bilquis Sheikhin Uskalsin kutsua Häntä isäksi kertoo miten Jumala kutsuu mm unien kautta pakistanilaisen musliminaisen uskoon ja elämään Hänen suunnitelmassaan. Pakko sanoa että aivan mahtimahtava kirja. Lue se :)