Ruodintaa

Koska kirjat ja erilainen av-aineisto on jokatapauksessa lähellä sydäntä, päätin omistaa kokonaan toisen blogin tälle asialle :) Käy siis kurkkaamassa tämä!


http://sivustasanoen.blogspot.fi/

Hupsankeikkaa

Viimeksi tässä blogissa on näkynyt liikettä sen pitäjän osalta melkein vuosi sitten, huh! Hieman piti ylläpidoltakin kysyä vinkkiä, millä salasanoilla tänne olisi tarkoitus kirjautua :) Samalla kun arki on pitänyt ilmeisesti jokseenkin kiireisenä (niinnniin), olen varsinkin viimeaikoina huomannut jonkin puuttuvan.. Tänne blogiin kirjoittelemieni tekstien hauskuus oli mm. siinä että sain pohtia tarkemmin jotain mielessä olevaa aihetta ja usein myös samalla viettää aikaa Jumalan kanssa, lukea raamattua jne.. Kaipaan sitä, joten omaksi ilokseni ajattelin tehdä parannusta asiassa!:) Tuo alun kuva on ehkä turhan dramaattinen, ehkä tämä alla oleva kuva kuvaa meininkiä paremmin...:D Palataan ja siu sinulle :)

Suosittelen

Viimeksi kirjoittelin englanniksi, nyt luvassa muuten vaan kaikkea pilipalia. :D Yllä oleva kuva liittyy lukemaani blogitekstiin, jossa vinkattiin, että tunteaksesi itsesi kuningattareksi sinun täytyy vain ripustaa korviisi mitkä tahansa, mieluiten mahdollisimman isot, korvikset. En aivan ostanut väitettä, koska - hyvinvointi lähtee sisältäpäin ja.. Ja ei se nyt vaan ole niin helppoa.

Eilen puolivahingossa huomasin vinkin olevan täyttä totta :D Ohitin alkuviikosta kotimatkallani näyteikkunan, jossa näin aivan ihanan parin PÖLLÖkorviksia. Kuka voisi vastustaa vauvapöllön näköisiä korviksia? No, minä vastustin. Mutta, koska seuraavana yönä näin painajaista, jossa joku osti VIIMEISEN parin noita suloisia korviksia aivan nenäni edestä, tulkitsin sen merkiksi siitä, että minun on aivan pakko hankkia ne. (plus perustelin asiaa sillä, että tänään on syntymäpäiväni, joten tietenkin saan ostaa itselleni lahjan, eikö :D)

Pöllöt riippuivat korvissani niin kaupungilla kuin kotona, kun jo olin vaihtanut verkkarit jalkaan - ja vaikka ne eivät olekaan minkään prinsessan helmikorvakorut, ne ovat söpöt ja omaperäiset ja ainutlaatuiset ja ja. Ja kas kummaa tunsin itsekin oloni kovin erinomaisen ainutlaatuiseksi istuskellessani tukka sekaisin, korvikset korvassa ja verkkarit jalassa tietokoneen ruudun ääressä. Suosittelen siis. :)

Tässä muuta viikonlopun aikana touhuttua:

Kävin (ihanassa) taidenäyttelyssä.


Kirjastossa ja kaupassa (keksit ja vadelmahillon perustelin myös synttäreillä :D):





Ostin vitosella akvarellivärit Suomalaisesta kirjakaupasta. Olen hyvin tietoinen, etten osaa piirtää tai maalata, mutta se ei estä minua nauttimasta siitä samalla tavalla kuin itsensä puolelta toiselle hytkyttelemistä (aka tanssimisesta) verhojen takana ja laulaa lollottamisesta, kun kukaan ei kuule. :D Ollakseen onnellinen, ei tarvitse kuin hiukkasen armoa itseään kohtaan ja aika paljon huumorintajua.
Suosittelen.

Sitten testasin kivaa kynsienlaittovinkkiä. Nuo kirjoitukset ovat siis sanomalehdestä siirretty kynsiin :D Lopputulos aika sotkuinen, niinkuin kynsieni laitto yleensäkkin.:D



Perjantaina sain luettua loppuun tämän kirjan:



Olen lukenut kyseisen Waltarin kirjan aikaisemminkin ehkä kolme tai neljä kertaa, mutta joka kerta unohdan KUKA murhasikaan rouva Skrofin? Aina siis yhtä jännittävä lukukokemus. Suosittelen :)

Vinkkejä kuinka tuntea olonsa kuningattareksi, pöllökorviksia ja muuta mukavaa löydät näistä linkeistä:

www.hellogiggles.com
www.minka.fi

Voi hyvin!:)

Anatomy of having fun

This time I'm writing in english - just because I felt like it. I have had a quite fun last few days and that got me thinking what's that about, having fun? I was at work, minding my own business and suddenly stopped to listen; people were joking with each other, laughing and smiling. Right there in the middle of my workday, my rutines. That really got to me and made me feel all warm and fussy.

I believe in having fun. I'm grateful to understand that it's not self-evident. Having fun can mean serious business to some, it may be something scary or something that's bubbling right there under the skin but you won't let it come out for whatever the reason - and I'm sure there's a million different ones. When I thought about what having fun includes it's more than meets the eye. It's not just simply throwing frisbee or kicking football with your friend. And yet it still is.

Having fun to me means doing things you enjoy. It means leaving the coach, opening the door and giving the day a chance. It means challenging yourself, trying new things and making the most out of your life -or even just out of your day. It means a way of life where it's allowed to laugh at yourself, to learn new dancesteps (even if just behind the curtains:)) , to sing in public eventhough you know you really shouldn't. Having fun means relaxing, reading a good book or having the guts to do absolutely nothing. It means loving life, loving other people, loving yourself and letting other people love you back. It means accepting good things into your space. I think having fun is much about freedom. Freedom to be yourself. It's about hearing and accepting that you are important, you are loved and that you've got not only the right but almost the obligation to be whatever you were meant to be because you are a unique and a beautiful humanbeing.

Having fun means giving the life a chance eventhough it just throw you with lemons . It means crawling out from under the rock to feel the sun greeting your skin. It means all the little things; the colours of the trees, a friend's smile among a group of strangers, buying acrylic colours and painting some flowers.

It's about bravery and stepping out of your comfort zone. By that I don't (necessarily)mean jumping out of a plane or travelling to Africa. For example I love writing and I love english but I'm afraid to do mistakes. So this is me stepping out of my comfort zone writing in english. I must say I feel a bit nervous but I'm having lots of fun. This is my way of enjoying my life today. What's yours?

These are just some words about having fun. Fun is an action. So, as the Nike-people would say:

Just do it. Have fun!

Unelmointia

Keskiviikko-illan ratoksi haaveilua :)

"The tragedy of life doesn't lie in not reaching your goal. The tragedy lies in having no goal to reach. It isn't a calamity to die with dreams unfilled, but it is a calamity not to dream. It is not disgrace to reach the stars, but it is a disgrace to have no stars to reach for." Benjamin E. Mays


Pikkuystävä :)


Oon tietty rakastunu :)


Ja pakastimessa on aina mansikoita :)


Joskus käyn kalassa


..ja aina on joku hyvä kirja kesken. :)



Työasunnon parveke Ranskassa


Töitä


Sopivasti vapaa-aikaa


Kantakuppila


Tällänen kirjailijan tuloilla hankittu järvenrantatönö ois kiva ykköskämpäks


ja sinne pieni kotikirjasto. :)


Lopuksi lähitulevaisuuden suunnitelmia. :)

Pitkä matka paratiisiin

Matt 27: 44: "Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: Eeli, Eeli, lama sabaktani? Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?"

Luin eilen kirjan ruandalaisen nuoren naisen pakomatkasta pois Ruandan kansanmurhien keskeltä. Nainen joutuu kokemaan matkallaan sellaista kauhua, että sitä on vaikea hyväksyä todeksi. Lopulta nainen kohtaa perheenjäseniään murhanneen interahamwen miehen vankilassa ja löytää anteeksiannon tätä kohtaan: "Katsoin häntä ja ymmärsin, ettei yksikään inhimillinen olento voinut tehdä asioita, joita hän oli tehnyt. Jokin oli ottanut hänet valtaansa, jokin jota kristinusko kuvailisi paholaiseksi. Demonit saavat meidät valtaansa kovin helposti. Ne ryöstävät meiltä arvostelukyvyn ja tekevät meistä heikkoja ja ymmärtämättömiä kuin pikkulapsista." (Leah Chishugi: Pitkä matka paratiisiin.) Leah perheineen ja ystävineen on kasvanut uskossa Jumalaan pienestä tytöstä asti, mutta Ruandan kansanmurha saa Leahin menettämään uskonsa: "Jumala on lähtenyt Ruandasta." Leah kääntyy vähäsanaisesti buddhalaisuuteen ja löytää sieltä sisäisen rauhan.

Kun mietin elämääni ja katson ympärilleni, minun on helppo sanoa: elämä on lahja. En joudu elämään väkivallan pelossa, en ole kokenut luonnonmullistuksia tai muunlaisiakaan onnettomuuksia. Joka päivä voin kuulla tarinoita ihmisistä, joilla asiat ovat toisin, jotka kokevat sellaista tuskaa, että tuskin kykenevät elää sen kanssa. Jotkut kaiken keskelläkin säilyttävät uskonsa Jumalaan, jotkut menettävät sen. En tiedä mitä voisin sanoa Leahin kaltaiselle ihmisille, ihmiselle joka on joutunut kokemaan sellaista, mitä kenenkään ei inhimillisesti ajatellen pitäisi.

Samaan aikaan kun maailmassa tehdään niin paljon pahaa, Jumala kuitenkin kaiken aikaa myös puhuu ihmisille, parantaa sairaita, vapauttaa riippuvuuksista ja antaa toivon tilanteisiin joissa toivoa ei ole. Raamatussa sanotaan, että Jumala johtaa kaiken niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat. Vaikka meidän on sitä vaikea ymmärtää, Jumala on kaikkia maailman vääryyksiä ja kauheuksia suurempi ja hän voi antaa lohdutuksen ja syvän rauhan jokaiselle, joka sitä häneltä pyytää."Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Joh: 14:27

Juuri ennen kuolemaansa Jeesus koki niin suurta tuskaa ja yksinäisyyttä, että jopa hän, Jumalan poika, huusi: Jumalani, miksi hylkäsit minut? Kuitenkin, kahden pitkän yön jälkeen kolmantena päivänä, Jeesus, Isänsä Jumalan suunnitelman mukaisesti, nousi haudastaan ja voitti kuoleman. Kaikki vaikutti aluksi niin hirveältä, mutta Jumala hiljaisuudessa toimi kuitenkin suunnitelmansa mukaan kaiken aikaa. Pimeys on lopullisesti voitettu.

Jeremian kirjassa Jumala sanoo jotain mihin voimme tänä päivänäkin luottaa: "Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. "