maanantai 6. tammikuuta 2014

Missio 2014

En tehnyt yhtäkään lupausta uuden vuoden kunniaksi. En ole luvannut syödä vähemmän karkkia ja laihtua viisi kiloa. En ole luvannut alkaa taas käymään salilla ja polkea töihin vesisateessa. En liittynyt Raamattu läpi vuodessa-sähköpostiketjuun (kokeilin viime vuonna, epäonnistuin).  En ole luvannut olla enemmän enkä vähemmän mitään.

Jääkaapin ovessani on kiinni postikortti, jossa lukee:

"Silloin tällöin on hyvä pitää pieni paussi onnellisuuteen pyrkimisessä - ja vain olla onnellinen."

Jos jotain tahtoisin luvata, se olisi "opetella olemaan hetkessä - tyytyväinen". Opetella katsomaan lähelleni sen sijaan, että tuijotan epämääräiseen tulevaisuuteen  nähdäkseni siellä aina jotain, mitä minulla ei ole, mutta jonka saatuani olisin varmasti onnellinen (vain tajutakseni, että sen jälkeen on taas jotain mitä "puuttuu"). Itse kutsun tätä ahneudeksi. Luulen, että kyse on pohjimmiltaan myös epäluottamuksesta Jumalaa kohtaan. Haluaisin itse olla perillä elämästäni ja sen kulusta. Haluaisin tietää, ehkä suorastaan määrätä mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Tosiasiassa en voi tehdä sitä. Hassuinta on, että Jumala on luvannut pitää minusta huolen. Hänen ajatuksensa minua ja sinua kohtaan, kuten täällä olen monesti aikaisemminkin Raamatusta siteerannut, ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia.

Kun välillä ymmärrän pysähtyä ja katsoa ympärilleni, näen monta asiaa, miten Jumala on JO toiminut elämässäni - mitä Jumala on antanut minulle! Ymmärrän olevani siunattu. Huonoinakin päivinä tämä ajatusleikki onnistuu, välillä on mainion ihanaa huomata olevansa surullinen tai pahalla päällä - Ah, minulla on tunteet! Sekin on suuri ilonaihe. Olen onnellinen.

Raamatussa on jae, joka vastaa jääkaappipostikorttini sanomaa: "..Ja kun sinä olet kanssani, en kaipaa mitään maan päältä."(Raamattu kansalle. Psalmi 73: 25). Olisi hienoa, jos osaisin liittyä tuohon ajatukseen koko sydämestäni. Jos oppisin olemaan kaipaamatta maallisia asioita, etsisin ensin Jumalan kasvoja. Sitä kautta meille annetaan kaikki muu (huomasitteko mitä taas tein?). Tällä hetkellä ajatus kuulostaa lähinnä Mahdottomalta tehtävältä, vaan onneksi Jumalalle mikään ei ole mahdotonta!:)

Tänä vuonna haluaisin pysähtyä ja hengittää säännöllisesti sisään sitä ystävyyden, rikkauden, ilon ja rakkauden - elämän paljoutta, jota minulle on annettu. En lupaa, mutta yritän.


1 kommentti:

  1. Kiva löytää sinulta postaus tältä vuodelta.
    Sinulla on hyvä postikortti jääkaapin ovessa!
    Kirjoitat sujuvan kauniisti ja ihanan aidosti. Hyvää asiaa!

    VastaaPoista